keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Eduskunnan erityinen ote EU:sta ei riitä

(Julkaistu Helsingin Sanomien mielipide-palstalla 7.2.2014) 

Helsingin Sanomat otti voimakkaasti kantaa EU:n demokratiakehitykseen 4.2. julkaistussa pääkirjoituksessaan ”Eduskunnalla on erityinen ote EU:sta”. Kirjoituksen pääviesti oli se, että suomalaisten on turha valittaa EU:n demokratiavajeesta, koska meillä hallituksen tekemien EU-päätösten parlamentaarinen valvonta toteutuu paremmin kuin useimmissa muissa EU-maissa. Toiseksi kirjoituksessa väitettiin, että Euroopan parlamentin vallan kasvattaminen ei ole vastaus unionin demokratiavajeeseen, koska parlamentilla on jo paljon valtaa eikä senkään päätöksenteon parlamentaarinen valvonta toimi.

Valitettavasti molempien väittämien perustelut jäävät vajavaisiksi. Ensinnäkin se, että meillä Suomessa EU-päätösten parlamentaarinen valvonta toimii paremmin kuin monissa muissa EU-maissa, ei ole pätevä argumentti sen puolesta, että EU:n demokratiavaje voitaisiin näin kuroa umpeen. EU-tasolla harjoitettu politiikka pitäisi olla kansalaisten suoraan arvioitavana EU-tason vaaleissa, mutta näinhän ei esimerkiksi EU:n viime vuosien kiistanalaisimman politiikan, niukkuuspolitiikan, osalta ole. Niukkuuspolitiikasta vastaavat Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto, jotka ovat kaikkea muuta kuin vahvan demokraattisen valvonnan alaisia instituutioita.

Jo tätä taustaa vasten pääkirjoituksen väite, ettei Euroopan parlamentin vallan vahvistaminen ole vastaus unionin demokratiavajeeseen, kuulostaa vähintäänkin ihmeelliseltä. Jos kansanvallan lisääminen unionin tasolla ei ole vastaus demokratiavajeeseen, mikä sitten on?

Parlamentin valtaa on jo toki lisätty Lissabonin sopimuksen myötä, mutta tästä huolimatta EU:n päätöksenteko on yhä erilaisten kansallisten etujen monopolisoima. EU-instituutioilta puuttuu mahdollisuus tehdä koko unionia hyödyttäviä päätöksiä, josta pienenä, mutta kuvaavana esimerkkinä on se, ettei parlamentti pysty edes itse päättämään istuntopaikastaan. Meppien suuri enemmistö on toistuvasti ilmaissut halukkuutensa lopettaa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa maksava rekkaralli Strasbourgiin, mutta asialle ei tehdä mitään niin kauan kuin Ranska sitä vastustaa. Kyvyttömyys tällaisen pienen asia edessä, mutta myös suurten kansalaisia askarruttavien kysymysten, kuten niukkuuspolitiikan tai veronkierron kitkemisen edessä, tulevat näkymään kansalaisten eurovaaleja kohtaan osoittamassa mielenkiinnossa.

On tietysti selvää, ettei pelkkä parlamentin vallan kasvattaminen yksin riitä. Sen ohella täytyy huolehtia myös muiden päätöksenteon rakenteiden parlamentarisoinnista. Tarvitsemme EU-tasolle myös paljon nykyistä vahvemmat europuolueet, toimivan opposition, parlamentille vastuullisen hallituksen ja vaaleihin ylikansalliset vaalilistat korostamaan kuvaa Euroopan parlamentista instituutiona, joka tekee Euroopan yhteistä hyvää koskevia päätöksiä. Tällaiset uudistukset eivät tapahdu hetkessä, mutta ovat ainut tie nostaa poliittinen integraatio taloudellisen integraation edellyttämällä tasolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti